Oletko koskaan miettinyt mitä tarkoitetaan termillä participatory architecture eli osallistava arkkitehtuuri ja millaisia participatory architecture -projekteja maailmalla on toteutettu? Jos et ole vielä tutustunut tähän aiheeseen, kannattaa syventyä tähän participatory architecture -tyyliin pureutuvaan artikkeliimme.
Yhteisö mukaan jo suunnitteluvaiheesta alkaen!
Pyrittäessä toteuttamaan osallistava arkkitehtuuri -hanke on todella tärkeää ottaa lähiyhteisö mukaan jo projektin suunnitteluvaiheessa. Näin voidaan varmistaa, että yhteisön alueelle rakennettava rakennus vastaa juuri kyseisen yhteisön tarpeita ja toiveita. Erityisen tärkeää yhteisö ja ympäröivä kulttuuri on huomioida interkulttuuristen projektien kohdalla.
Suomalaisella tyylillä ei voi lähteä aivan kaikkialle, jos tavoitteena on rakentaa aidosti toimivia rakennuskokonaisuuksia. Esimerkiksi maanjäristys- tai tulva-alueilla on osattava huomioida aivan erilaisia asioita kuin kylmässä pohjolassamme, ja tätä osaamista löytyy yleensä kaikista parhaiten paikallisilta toimijoilta, jotka ovat tottuneet toimimaan juuri kyseisissä olosuhteissa ja ottamaan huomioon näiden olosuhteiden erityisvaatimukset.
Osallistava suunnittelu on siis erittäin tärkeä osa osallistavaa arkkitehtuuria eikä rakennuksen tulevien käyttäjien sekä muiden tärkeiden sidosryhmien osallistamista tulisikaan koskaan aliarvioida uusia rakennusprojekteja suunniteltaessa. Osallistavalla suunnittelulla ei ole vielä kovin pitkää historiaa, sillä sitä alettiin kehitellä vasta 1970-luvun aikana.
Historiaa
Tuolloin osallistavan suunnittelun kehitykseen vaikutti skandinaavinen työpaikkademokratialiike ja demokratia oli taustalla vaikuttava motivoiva voima ja johtoajatus. Aluksi osallistavan suunnittelun asema oli marginaalinen, mutta nykyisin sen voidaan sanoa jo edustavan valtavirtaa.
Rakennuksen tulevien käyttäjien ja muiden sidosryhmien osallistuminen vaihtelee projektista toiseen. Joissakin projekteissa käyttäjiltä saatua tietoa käytetään hyödyksi suunnitteluprosessin aikana. Tällöin käyttäjät koetaan informantteina ja suunnittelijat ovat keskeisessä ja korostuneessa roolissa. Varsinaisessa yhteissuunnittelussa tilojen tulevat käyttäjät nousevat kuitenkin lähes tasa-arvoiseen asemaan suunnittelijiden kanssa.
Käytännössä tälle tasolle pääseminen on kuitenkin usein haasteellista. Esimerkiksi julkishallinnon alaisissa projekteissa käyttäjiä harvoin otetaan mukaan suunnitteluprosessiin tasaveroisina toimijoina. Jos heidät otetaan mukaan suunnitteluprosessiin edes jollain tasolla, on kyse lähinnä käytettävyystesteihin osallistumisesta.
Monilta osin osallistava suunnittelu onkin vielä lapsenkengissä. Positiivinen asia kuitenkin on, että nykyisin ideaan on kuitenkin alettu suhtautua ihan yleisesti positiivisella otteella. Osallistava suunnittelu vaatii tietysti jonkin verran resursseja ja toisinaan saattaa vain tuntua helpommalta tarjota asiakkaille melko valmiita ratkaisuja.
Kasinot ilman rekisteröitymistä tekemässä hyvää
Arkkitehdit ilman rajoja on esimerkki siitä, kuinka arkkitehdit voivat auttaa ratkaisemaan globaaleja sosiaalisia haasteita, lisäksi sinulle saattaa tulla yllätyksenä se, että mm. monet kasinot ilman rekisteröitymistä osallistuvat myös hyväntekeväisyyteen. Niiden kohdalla kysymyksessä ei toki välttämättä ole arkkitehtuuri tai rakentamiseen yleensäkään liittyvät ratkaisut, mutta monet kasinot ovat hajauttaneet hyväntekeväisyyskohteet monelle eri osa-alueelle. Näin myös projektit, kuten vaikkapa Arkkitehdit ilman rajoja, voivat aivan hyvin saada nyt ja tulevaisuudessa tukea myös monilta eri nettikasinoilta, oli niiden toimintamekaniikka mikä tahansa.
Mitä nettikasinoihin ja rakentamiseen tulee, on alalla ollut merkittäviä vaikutuksia mm. melko köyhän valtion maineessa aikaisemmin olleen Maltan infrastruktuuriin. Useat pelialan yritykset ovat tuoneet piskuiselle saarelle jopa tuhansia työntekijöitä ympäri maailman. Näin rakentaminen on päässyt kiihtymään ja Maltan talous on voinut lähteä nousuun myös ilman Euroopan Unionilta saatuja tukia.
Osallistava arkkitehtuuri entistä parempaa maailmaa luomassa
Osallistavaa arkkitehtuuria voi käyttää välineenä entistä paremman maailman luomisessa. Jos arkkitehtuurin keinoja käytetään esimerkiksi oikeudenmukaisuuden ja ekologisuuden puolustamiseen, ollaan jo oikeilla jäljillä.
Kehitysyhteistyö on hyvä esimerkki eettisestä toimintakentästä, jolle arkkitehtuurilla voi olla runsaasti tarjottavaa. Arkkitehti voi auttaa esimerkiksi parantamaan köyhiä asuinalueita taikka suoranaisia slummeja. Jos elinolosuhteet saadaan paremmiksi, on näillä alueilla elävillä köyhillä entistä paremmat mahdollisuudet raivata tiensä ulos köyhyydestä. Arkkitehdit voivat myös auttaa maahanmuuttajien integroimisessa huomioimalla suunnittelussa erilaisten kulttuuritaustojen mukanaan tuomat tarpeet.
Tyypillinen arkkitehti on visuaalisesti lahjakas ja luova. Jos hän käyttää näitä lahjojaan nykyistä paremman tulevaisuuden visualisoimiseen, voi tästä prosessista olla kauaskantoisia positiivisia seurauksia.
Arkkitehdit ilman rajoja
Esimerkiksi kehitysmaissa tapahtuva kiivastahtinen kaupungistuminen on asia, johon voidaan vaikuttaa arkkitehtuurin tarjoamin keinoin. Slummiutuminen on kiihtynyt maailmalla ja puhtaasta vedestä on monin paikoin pulaa. Hygienia saattaa olla puutteellista eikä kaikkialla ole myöskään kunnollista infrastruktuuria.
Kaikkiin näihin haasteisiin arkkitehtuuri tuo omannäköisiään ratkaisumalleja. Suomikaan ei säästy globaaleiden haasteiden vaikutuksilta! Kun Suomeen tulee yhä enemmän maahanmuuttajia, muuttuvat asumistottumukset, mikä olisi tärkeää huomioida asuntojen suunnittelussa.
Päiväkeskus Hirundo
Esimerkki Suomessa toteutetusta hankkeesta on päiväkeskus Hirundo, jonka toimitiloja pyrittiin uudistamaan siten, että ne vastaisivat paremmin käyttäjiensä tarpeita. Helsingin Diakonissalaitos ylläpitää Hirundoa ja se palvelee liikkuvia ja rekisteröimättömiä EU-kansalaisia ja paperittomia ihmisiä. Lähinnä Hirundossa käy syrjintää paenneita romaneja, joille Hirundo tarjoaa mahdollisuuden peseytyä, levähtää ja pestä pyykkinsä. Hirundossa on mahdollista päästä myös internettiin.
Hirundon tilat eivät ole kaikista optimaalisimmat tai viihtyisimmät, sillä tilat toimivat ennen narkomaanien neulanvaihtopisteenä. Arkkitehti kohtaakin juuri tällaisia haasteita, joissa hän voi hyödyntää suunnittelu- ja visualisointitaitojaan. Mahdollisuuksien mukaan on tärkeää ottaa käyttäjät mukaan jo tilojen suunnitteluvaiheeseen, jotta tilat vastaisivat mahdollisimman hyvin käyttäjien tarpeita. Osallistumisen toivotaan lisäävän myös käyttäjien tiloja kohtaan tuntemaa vastuuntuntoa.
Kouk Khleangin nuorisotalo
Toinen erinomainen esimerkki osallistavasta arkkitehtuurista, jossa oli mukana suomalaisia arkkitehtejä, löytyy Kambodzasta, jonne rakennettiin Kouk Khleangin nuorisotalo yhteistyössä paikallisten toimijoiden ja tilan tulevien käyttäjien kanssa. Osallistava arkkitehtuuri -projekti oli haastava, mutta tulokset monessa mielessä sitäkin antoisampia! Tilat auttavat alueen köyhiä nuoria kouluttautumaan, mikä voi avata monelle heistä oven entistä parempaan tulevaisuuteen.
Maailmalta löytyy monia Hirundon ja Kouk Khleangin nuorisotalon tapaisia projekteja, joissa arkkitehtuurin keinoin on saatu aikaan paljon hyvää! Onnistunut osallistava arkkitehtoninen projekti voi parhaimmillaan auttaa jopa voimaannuttamaan siihen osallistuneita toimijoita. Myös arkkitehdeille tällainen toiminta opettaa paljon ja avartaa heidän maailmankuvaansa, mistä voi olla runsaasti hyötyä arkkitehdin kohdatessa jälleen uusia ja aivan uudenlaisia haasteita matkalla kohti edes pikkuisen parempaa maailmaa.